Luontovihkot ja luupit

Tänään saimme kerholaisten kanssa askarrella jokaiselle omat luontovihkot, joihin voidaan kirjata kerhossa ja muinakin aikoina luonnossa tehtyjä havaintoja.

Otimme käyttöön myös iki-ihanat luupit, joille tehtiin nyörit. Luuppeja tullaan käyttämään kerhossa kaikenlaisiin tutkimuksiin. Kerholaiset saavat kerhon jälkeen nämä luonnonharrastusvälineet omakseen.

Kerho sieniretkellä

Juuson luontokerho lähtee sieneen

Sienestyskerrallamme tutustuimme aluksi erilaisiin sieniin Villen valmiiksi keräämien esimerkkisienten avulla.

Sienten kanssa on oltava hyvin tarkka, eikä mitään sellaista sientä saa poimia, jota ei varmasti tunnista. Tärkeitä tuntomerkkejä voi myös olla sienen jalassa, jopa maan pinnan alla. Tämän vuoksi sieniä täytyy aina tutkia ja poimia kokonaisina.

Sienten käsittelyn jälkeen kädet on pestävä huolellisesti. Sienikorin sisältö on hyvä tarkastaa joka kerta poimimisen jälkeen vielä yhdessä jonkun sienet hyvin tuntevan aikuisen kanssa. Sieniherkut ovat parhaimmillaan yhdessä laitettuina ja nautittuina.

Lampaankääpää ja suppilovahveroita sienikorissa

Monelle kerholaiselle tämä oli elämän ensimmäinen sieniretki. Onneksemme jokainen löysi koriinsa täytettä, vaikka varma suppilovahveropaikkamme olikin juuri muutamaa minuuttia aiemmin ehditty käydä noukkimassa tyhjäksi. Törmäsimme metsässä tyytyväiseen sienestäjään, jonka kori oli kukkurallaan herkullisia suppilovahveroita.

Botanian lähimetsästä löytyi mm. isohaperoita, karvarouskuja, lampaankääpää, suppilovahveroita ja pari kantarellia eli keltavahveroakin. Sienikorit tarkastettiin lopuksi huolellisesti yhdessä ohjaajien kanssa läpi.

Ohjaaja Ville tarkastaa kerholaisten sienikoreja

METSÄSSÄ KASVAA ERILAISIA SIENIÄ

Näimme metsässä erilaisia sieniä. Kuvia klikkaamalla pääset tutkimaan sieniä tarkemmin.

Isohapero

Opimme, että haperot ovat sieniä, jotka menevät helposti ihan murusiksi. Osa haperoista on hyviä ruokasieniä, kun ne valmistaa oikein. Haperojen lakki on alapuolelta täynnä viivamaisia helttoja.

Karvarousku, RYÖPÄTTÄVÄ

Rouskut erottaa siitä, että niiden sisältä tulee nestettä, kun sientä rikkoo. Osa rouskuista on hyviä ruokasieniä, mutta ne täytyy ensin ryöpätä, eli keittää. Rouskuillakin on heltat.

Herkkutatti

Tattien ryhmässä on hyviä ruokasieniä, mutta nekin on tarkoin tunnettava ennen poimimista ja valmistettava huolellisesti ennen syömistä. Tattien lakissa on alapuolella pieniä reikiä, joita kutsutaan pilleiksi. Tatit erottaakin muista sienistä helposti pillistön avulla.



VARO MYRKKYSIENIÄ

MYRKYLLINEN! Punakärpässieni

MYRKYLLINEN! Valkokärpässieni

Huomasimme, että kärpässienillä on jalassaan tuppi, vähän kuin sukka. Tuppi on usein piilossa maan pinnan alla. Jalassa on myös usein rengas, vähän kuin sormus. Osa kärpässienistä voi olla väriltään myös ruskeita tai harmaita. Kärpässienet ovat myrkyllisiä, eikä niihin kannata koskea.

MYRKYLLINEN! Suippumyrkkyseitikki

Metsässä tuli vastaan myös hyvin paljon erilaisia seitikkejä. Seitikit eivät kelpaa ravinnoksi, ja osa niistä on tappavan myrkyllisiä, kuten kuvassa oleva suippumyrkkyseitikkikin.

Hajoamiskapseli ja omat hajuvedet

Tänä keskiviikkona kerholaiset pääsivät aloittamaan maatumiskokeen ja jättämään "hajoamiskapselin" Botanian ulkopuutarhaan vuoden päästä aloittaville luontokerholaisille avattavaksi.

Maatumiskokeeseen valittiin haudattavaksi mm. luita, kivi, lampaanvillaa, banaani, metallikantinen lasipurkki (jossa sisällä 4 merkkaria), muovirasia, muovipussi ja vessapaperin rulla. Osa kerholaisista toi myös kotoa jotain haudattavaa (pupunheinää, banaaninkuoren, pilttipurkin ja omenoita).

Maatumiskokeen taulukko

Kerholaiset saivat elintarvikevaa'alla punnita haudattavien asioiden painon ja se kirjattiin ylös taulukkoon. Ehdimme myös pohtia hieman sitä, mitä haudatuille asioille mahtaa tapahtua vuoden aikana.

 

Maatumiskokeen jälkeen kokosimme luonnon tuoksuja filmipurkkeihin ja loimme omat luonnonhajuvetemme. Keräsimme filmipurkkeihin ympäriltämme löytyviä asioita. Lehtiä hiersimme hieman käsiemme välissä rikki, jotta aromit pääsevät paremmin esiin. Toteutimme tuoksut tällä kertaa ilman vettä. Nuuhkaisujen välissä nollasimme hajureseptorimme kahvinpuruja tuoksuttelemalla. Huomasimme, että kaikkien kerholaisten tuoksut olivat aivan erilaisia, vaikka tuoksuja kerättiin hyvin pieneltä alueelta. Luonnosta löytyi sekä hunajaisen ihania tuoksuja että inhottavan ällöjä hajuja.

Juuson luontokerhon syksyn aloitus

Juuson luontokerho Botanian kasvitieteellisellä puutarhalla aloitti syksynsä tänä keskiviikkona. Kerhossa tutustuttiin kerholaisiin ja ohjaajiin, leikittiin piilosta ulkopuutarhassa, kierreltiin kasvihuoneita, tervehdittiin Juusoa ja mietiskeltiin, mitä kerhossa haluttaisiin syksyllä tehdä. Kerholaisia on mukana tänä syksynä hurjat 17!

Syksyllä 2015 kerholaiset retkeilivät rannalla

Kerhon syksyn ohjelmaan mahtuu retkeilyä, ulkoleikkejä, kasvihuoneissa seikkailua, aistiharjoituksia, kasvien tutkimista, mikroskooppisten eliöiden ja rakenteiden luuppailua ja oikean mikroskoopin kokeilua, ravintoketjuleikkejä, avaruuteen ja tähtiin tutustumista ja retki yliopiston biologian laitokselle Naturalle. Toki myös Juuso-papukaijaa käydään säännöllisesti tervehtimässä.